Kiinan nykypäivä

Kiina on pinta-alaltaan maailman neljänneksi suurin valtio (9,6 milj. km2) ja rajanaapureita maalla on peräti 14. Väkiluvulla mitattuna Kiina on maailman suurin maa runsaalla 1,3 miljardilla asukkaallaan. Kiinan pääkaupunki on Peking. Suurimmat kaupungit ovat Shanghai (16,6 milj.), Peking (12,4 milj.), Chongqing (9,5 milj.), Shenzhen (9 milj.) ja Guangzhou (8,9 milj.) Ilmasto vaihtelee pohjoisen subarktisesta etelän trooppiseen.

Kiinalla on maailman suurin valuuttavaranto, joka suojelee sitä kansainvälisen talouden häiriöiltä. Ennen pitkää Kiina ohittaa USA:n ja nousee myös maailman suurimmaksi taloudeksi, luultavasti jo 2020-luvulla. Kiina on ollut maailman nopeimmin kasvavia talouksia joka vuosi vuodesta 1989 lähtien. Vuonna 2010 kasvu oli 10,3 %.

Vaikka puolet kiinalaisista elää edelleen alle 2 dollarilla päivässä, Kiinassa on kasvava ja kansainvälisesti merkittävä keskiluokka. Palkat kasvavat kaupungeissa 13-19 % vuodessa. Maan kehitystahdista kertoo sekin, että puolet maailman teräksestä ja kolmasosa betonista käytetään juuri Kiinassa. Nopea talouskasvu onkin asettanut energiantuotannon ja ympäristön koetukselle.

Kiinan energiantuotannon kysyntä ylitti tarjonnan jo vuonna 1993, ja tilanne on vain pahentunut. Saastuttavan kivihiilen osuus energiantuotannosta on 75 %. Uusia kivihiilivoimaloita rakennetaan silti viikoittain. Kiina rakentaa tällä hetkellä ahkerimmin maailmassa ydinvoimaloita. Maahan on tulossa ainakin 27 uutta reaktoria lähivuosina. Ydinvoimalle ei Kiinassa ole todellista vaihtoehtoa, kun maa pyrkii pois saastuttavista kivihiilivoimaloistaan. Kiina tosin investoi myös uuteen teknologiaan päästöjen vähentämiseksi.

Kiinan läpi virtaava Jangtse-joki on maailman kolmanneksi pisin joki. Sen varrelle on rakennettu maailman suurin vesivoimala, Kolmen rotkon pato, joka onkin Kiinan historian suurin insinööritaidon ponnistus sitten Kiinan muurin. Pato helpottaa alueen sähköntuotantoa, tosin monien veden alle pysyvästi jäävien kaupunkien ja ympäristölle aiheutuvien vakavien haittojen kustannuksella. Patorakennelman tieltä on joutunut lähtemään lähes kaksi miljoonaa ihmistä kotiseudultaan. Kolmen rotkon padon koosta kertoo jotain se, että siihen on käytetty yli 300 kertaa enemmän terästä kuin Eiffelin tornin rakentamiseen.

Saastuminen ja ympäristön pilaantuminen ovat nousseet Kiinassa vakaviksi ongelmiksi elintason nousun myötä. Kiinan ympäristöviranomaisten mukaan 1/4 kiinalaisista juo saastunutta vettä ja 1/3 väestöstä hengittää vakavasti saastunutta ilmaa. Kiinan ilmastokaasupäästöt ovat maailman suurimpia. 300 kaupungissa on vakava vesipula. Joista 70 % on vakavasti saastuneita. Kiinalaisista eläinlajeista 385 on vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Nopea talouskasvu on johtanut Kiinassa myös valtavaan tuloerojen kasvuun. Maasta löytyy äärimmäistä köyhyyttä, ja toisaalta myös superrikkaita. Miljardöörejä Kiinasta löytyy jo yli 200. Kiina on monelta osin materialistinen ja rahakeskeinen yhteiskunta. Kiinalaiselle elintaso tarkoittaa rahaa, "money talks". Tärkeää on ostaminen ja statusta luodaan merkkitavaroilla.

Kiina on kehittynyt epätasaisesti myös maantieteellisesti. Rannikko on huomattavasti kehittyneempää kuin sisämaa. Siihen epäkohtaan on puututtu esim. investoimalla reilusti sisämaan kaupunkeihin. "China goes West" tarkoittaakin Kiinassa suuntautumista sisämaahan.

Kiina on maailman nopeimmin kasvavia talouksia ja maailman väkirikkain alue. Kiinasta on tullut viimeisimpien vuosien aikana lopullisesti maailmanlaajuinen mahtivaltio. Sen merkitys maailmanlaajuisena toimijana on kiistaton. Kiina-tietouden osaajat ovat tulevaisuuden työelämän onnistujia. Tämän takia myös ammatillisen koulutuksen toimijoilla täytyy olla Kiina-osaamista.

Kiinan uudistuva lainsäädäntö, elintason nousu ja elintapojen muuttuminen avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisyrityksille monilla eri aloilla. Toimiminen Kiinassa ei kuitenkaan ole helppoa, säännöt muuttuvat nopeasti ja jatkuvasti. Kilpailu on kovaa. Kulttuurierot eivät tee tehtävästä yhtään helpompaa. Luottamus ja sitoutuminen pitkäksi ajaksi Kiinan markkinoihin ovat tärkeitä liiketoiminnan elementtejä. Oikeilla strategioilla markkinoille pääsy ja siellä menestyminen on kuitenkin mahdollista. Kiinan merkitystä nyt ja tulevaisuudessa ei voi ylenkatsoa.

Kiina on sosialistinen markkinatalous, ja äärimmäisen bisnesorientoitunut. Sanotaan, että Kiinassa kaikki on vaikeaa mutta mahdollista. Japanilta kesti noin 40 vuotta siirtyä matalan teknologian ja halpojen kopioiden ajasta nykyiseen laadukkaaseen ja kalliiseen high tech -aikaan. On arvioitu, että Kiinalla siihen menee vain 15 vuotta.

Jollain ihmeen tavalla Kiinassa limittyy byrokraattinen yksipuoluejärjestelmä, äärimmäinen markkinavetoisuus ja perinteiden kunnioittaminen. Näiden leikkauspisteessä Kiinan talous kasvaa kohisten.